Haaste on hyvä muusa – peruskorjattava Kaikukatu 3 on innostava esimerkki kiertotalouden mahdollisuuksista
1970-luvulle uskollinen toimistotalo nostetaan sen ansaitsemaan arvoon peruskorjauksella, jossa taloudellinen, ekologinen ja kulttuurinen kestävyys kulkevat käsi kädessä.
Kaikukatu 3 on kohde, jonka moni olisi surutta purkanut. Vaikka rakennus sijaitsee keskeisellä paikalla Helsingin Kalliossa, on noin 50-vuotias talo olemukseltaan sammunut ja katveeseen jäänyt. Rakennuksen rohkea omistaja Areim valitsi kuitenkin toisin: toimistotalo päätettiin peruskorjata houkuttelevaksi, muuntojoustavaa ja modernia työtilaa tarjoavaksi kiinteistöksi.
Olla vastaa kohteen pää-, arkkitehti- ja sisustussuunnittelusta. Yhteistyössä kestävyysarvoja priorisoivan tilaajan ja asiantuntevien yhteistyökumppanien kanssa Kaikukatu 3 on muodostumassa erinomaiseksi esimerkkihankkeeksi korjaamisen ja kierotalouden kannattavuudesta. Materiaaleja pyritään säästämään mahdollisimman paljon, ja olemassa oleva paletti ohjaa myös tarkkaan kuratoitujen uusien materiaalien valintaa. Toisaalta uusi ja vanha saa reippaasti erottua. Kaikukatu 3:n konsepti ammentaa japanilaisesta kintsugi-filosofiasta. Kintsugissa korjausjälkeä ei pyritä häivyttämään, vaan siitä tulee näkyvä osa esineen uutta ilmettä. Kintsugi tekee korjaamisesta kaunista – mentaliteetti, joka on ohjannut menestyksekkäästi myös Kaikukadun suunnittelutiimiä.
Talotekniikka ei ole syy purkaa
Purkupäätöksiä perustellaan usein vanhentuneella talotekniikalla: purettevia rakennuksia väitetään monesti liian ahtaiksi nykyaikaisen talotekniikan vaatimuksille. Talotekniikan elinkaari on kuitenkin vain murto-osa rakennuksen potentiaalisesta eliniästä, mistä johtuen purkamisen perusteleminen taloteknisillä syillä on lyhytnäköistä. Perusteen heikkoutta korostaa myös se tosiasia, ettemme voi vielä tietää, millaista tulevaisuuden talotekniikka on.
Kaikukatu 3:ssa talotekniikka keskitetään kerrosten keskivyöhykkeelle, jonne sijoittuvissa tiloissa, kuten hiljaissa huoneissa ja wc-tiloissa, matalampi huonekorkeus ei ole ongelmallinen. Samalla varsinaisissa toimistotiloissa huonekorkeus pystytään pitämään mahdollisimman korkeana.
Ikkunoiden uusi elämä väliseininä
Kuntotutkimuksissa paljastui, että rakennuksen lähes 600 ikkunaa on pakko uusia. Ikkunalaseissa oli kuitenkin kiinni valtava materiaalipotentiaali, joka haluttiin ehdottomasti hyödyntää. Siksi ikkunalasit päätettiin uusiokäyttää lasiväliseininä.
Lasiseinien suunnitteluprosessi vaati kärsivällisyyttä: suunnittelussa oli hyödynnettävä olemassa olevien lasielementtien kokoja, kuitenkin sovittaen kokonaisuus rakennuksen mittamaailmaan. Lopulta lasiseiniin päätettiin suunnitella koivuvaneriset karmit, joiden avulla lasiseinien korkeutta voidaan hienosäätää sopimaan vaihteleviin huonekorkeuksiin. Yhteistyökumppanin avulla lasiseinistä tehtiin ensin prototyypit ja sitten kohteeseen sijoitettu mallihuone, jossa seinien ääniominaisuuksia ja yhteensopivuutta muun tilan kanssa päästiin havainnoimaan.
Alkuperäiset ikkunat korvataan uusilla, jotka asennetaan vanhoihin aukkoihin. Näin pystytään säästämään patterit ja sähkökourut sekä välttämään tarpeettomia purkutöitä.
Ikkunat kannustivat tekemään kokeiluja myös muilla materiaaleilla. Rakennuksessa on paljon alumiinisäleistä tehtyjä, ajan saatossa ankean värisiksi tummuneita alakattoja. Lasiseinäprototyypistä tuttu yhteistyökumppani teki säleistä koemaalauksia, joiden myötä todettiin, että säleistä oli mahdollista saada lähes uudenveroisia.
Ei muutosta muutoksen vuoksi
Kaikukatu 3:n suunnittelua on ohjannut tavoite saada aikaan mahdollisimman vähillä muutoksilla mahdollisimman vaikuttavia lopputuloksia. Siksi esimerkiksi rakennuksen julksivu jää pitkälti ennalleen. Ainoastaan rakennuksen alakerrokset avataan, jotta monumentaaliseen taloon saadaan elävyyttä ja avaruutta. Samasta syystä sisäänkäynteihin panostetaan, jolloin rakennus muuttuu suhteellisen pienillä muutoksilla huomattavasti aiempaa kutsuvammaksi, ja myös tähän asti pimeä katutila turvallisemmaksi.
Haluatko tietää lisää? Lue kohteen arkkitehdin Laura Varan kolumni kiertotaloudesta ja Kaikukatu 3:sta Rakennuslehdestä.
