Sivustakatsojasta suunnannäyttäjäksi
Haiku on kansainvälistä huomiota saanut peruskorjausprojekti, jossa 70-luvulla rakennettu toimistotalo pelastettiin purkamiselta. Hankkeesta kertovalla videolla Ollan suunnittelijat avaavat, miten menneisyyteen jämähtänyt rakennus muutettiin arkkitehtoniseksi esikuvaksi.
Helsingin Kalliossa sijaitseva Haiku on 1970-luvulla rakennettu toimistotalo, joka oli vuosien varrella menettänyt yhteyden ympäristöönsä. Ennen peruskorjausta Haiku oli tyyppiesimerkki rakennuksesta, jollaisia tällä hetkellä surutta puretaan: liian nuori ollakseen historiallinen, liian vanha ollakseen vetovoimainen. Pelkästään Helsingissä on lukuisia saman aikakauden taloja, joiden tulevaisuus on epävarma.
Haikun omistaja Areim päätti kuitenkin mennä valtavirtaa vastaan ja korjata purkamisen sijaan. Ollan johdolla Haikusta peruskorjattiin moderni ja arkkitehtonisesti näyttävä kokonaisuus, jossa uusi ja vanha sekoittuvat kiinnostavalla tavalla. Kestävyystavoitteiltaan kunnianhimoisessa hankkeessa olemassa olevia materiaaleja, pintoja ja rakenteita hyödynnettiin mahdollisimman paljon. Haiku on osoitus siitä, että kestävyyttä priorisoiva rakentaminen voi olla sekä visuaalisesti kiinnostavaa, ympäristöä kunnioittavaa että taloudellisesti kannattavaa.
Ajatukset ja arvot arkkitehtuurin takana
Olla haluaa kertoa arkkitehtuuristaan ja sen tekijöistä mahdollisimman monipuolisesti: ei vain lopputuloksia esittelemällä, vaan valottamalla myös niihin johtaneita prosesseja ja perusteluita. Lyhytelokuvassa Haiku – From Bystander to Trendsetter Ollan suunnittelijat Bratislav Toskovic ja Tea Ellala avaavat ajattelua ja arvoja Haikun takana.
”Videolla todetaan, että yksikään rakennus ei ole irrallinen ympäristöstään. Samalla tavalla yksikään rakennus ei ole irrallaan ihmisistä, jotka sitä suunnittelevat. Jokaiseen suunnitteluprojektiin liittyy valtavasti keskustelua ja pohdintaa – perusteluita valintojen takana, neuvotteluja työryhmän kesken, puntarointia siitä, tehdäänkö näin vai noin. Arkkitehtuuria koskevat tarinat jäävät auttamatta vajaiksi, jos niissä keskitytään vain lopputulokseen. On paitsi kiehtovaa, myös avartavaa kuulla, miksi on suunniteltu niin kuin on suunniteltu. Kaupunkitilaa muokkaavat rakennukset koskettavat meitä kaikkia. Parhaimmillaan taustojen avaaminen lisää ymmärrystä ja kunnioitusta yhteistä ympäristöämme kohtaan”, kertoo videon käsikirjoittanut Terhi Isokuortti Ollalta.
Pieni projekti, merkittävä tarina
Marraskuussa Haiku kilpailee World Architecture Festivalilla Miamissa kategoriassa Retrofit, jossa yhdeksän finalistia tavoittelee maailman parhaan korjausrakennusprojektin titteliä. Haikun kilpakumppaneiden joukossa on muun muassa Lontoon maailmankuulun Elizabeth Towerin eli Big Benin lähes vuosikymmenen kestänyt restaurointiprojekti ja ikonisen Transamerica Pyramidin peruskorjaus San Franciscossa.
Näihin jättihankkeisiin verrattuna Haiku on pieni ja arkinen – ja juuri siksi niin merkittävä. Se edustaa suunnitteluajattelua, jota maailma tällä hetkellä eniten kaipaa. Haiku on esimerkki kyvystä nähdä arvoa siellä, missä sitä ei ole totuttu näkemään, ja luoda ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavilla ratkaisuilla mahdollisimman suuri positiivinen vaikutus.
Haikun kokoaan suurempi tarina oli myös syy, miksi projektin taustoja haluttiin avata Kuvatoimisto Kuvion kanssa tehdyn videon avulla. Ollan ja Kuvion tiivis yhteistyö on jatkunut jo monta vuotta, ja myös minidokumenttimainen video tehtiin kummankin tahon osaamista hyödyntäen. Kuvio vastasi kuvauksesta ja äänityksestä, Olla käsikirjoituksesta. Leikkausta työstettiin tiiviisti yhdessä.
”Meille oli tärkeää, että video ei vain näytä arkkitehtuuria, vaan tekee näkyväksi sen, että rakennus on aina seurausta ajattelusta ja valinnoista” kertoo Martin Sommerschield Kuviolta. ”Videon tekeminen pakotti meidät myös itse kysymään: mikä tässä hankkeessa oikeasti on olennaista? Video on meille tapa avata prosessia – ja oli todella kiinnostavaa kuulla ja tallentaa sitä suoraan tekijöiden omilla sanoilla. Yksi olennainen oppi oli tämä: ei kannata hätäillä. Paras lopputulos syntyy ajan kanssa ja hyvässä yhteistyössä.”
Kuvion Anders Portman komppaa: ”Arkkitehtuurin kuvalliselle esittelylle tulisi mielestäni varata aikaa ja rauhaa, jotta suunnittelijan idea ja idean toteutus välittyy katsojalle. Video on formaattina katsottava alusta loppuun, minuutti minuutilta, eikä kuvia voi ohittaa vain nopeasti selaamalla toisin kuin valokuvia. Tässä videotuotannossa suunnittelijoiden kerronta kuljettaa tarinaa, määrittelee osittain kuvakulmat tai kuvauskohdat. Video antaa katsojalle rauhan tutustua rakennuksen tarinaan.”
Lue lisää Haikusta täältä.
