Integrating Nature into Design -tapahtumassa haastettiin käsitystä luonnon ja arkkitehtuurin suhteesta
Aihetta eri suunnista lähestyvien asiantuntijoiden keskustelu herätti huomaamaan, että pääsy aidosti monimuotoisiin ja terveyttämme tukeviin luonnonympäristöihin ei ole itsestäänselvyys edes luontosuhteeltaan erityisessä Suomessa, kirjoittaa Ollan sisustusarkkitehti Tea Ellala.
Olla haluaa yhdistää laajasti eri alojen osaamista ja tarjota luovan kasvualustan uudelle arkkitehtuuriajattelulle monikriisien ajassa. Siksi toimistomme järjesti helmikuun lopussa Integrating Nature into Design -aamupäivän, jonka idea oli haastaa omaa ajatteluamme sekä törmäyttää asiantuntijuutta ja eri näkökulmia. Tilaisuudessa kuultiin oivalluttavia asiantuntijapuheenvuoroja luonnon ja arkkitehtuurin suhteesta aina kaupunkisuunnittelun mittakaavasta mikrobitasolle. Ajatuksia avartaneiden puheenvuorojen jälkeen aiheista keskusteltiin arkkitehtuurin, terveyden ja kestävän kehityksen näkökulmista.
Aamun pääpuhuja oli opiskelijaryhmänsä kanssa Suomen vierailulla ollut arkkitehti, professori Richard Beckett Bartlett School of Architecturesta Lontoosta. Beckett haastoi käsitystä rakennusten terveellisyydestä esityksellään Probiotic Provocations. Terveellinen rakentaminen ei olekaan mikrobien poissaoloa, kuten aikamme steriiliyden arkkitehtuurissa on totuttu ajattelemaan, vaan hyvien mikrobien läsnäoloa. Yhtenä sovelluksena ajattelusta Beckett esitteli tiiltä, joka on kyllästetty suomalaisella metsänpohjauutteella.
Luonnonvarakeskus Luken johtava tutkija ja Uute Scientificin perustaja Aki Sinkkonen esitteli puheenvuorossaan tutkimustuloksia päiväkotiympäristöstä. Useat tutkimukset osittavat, että leikki biologisesti monimuotoisella pihalla parantaa päiväkotilasten immuunipuolustusta.
Yhdyskuntasuunnittelun professori Juho Rajaniemi Tampereen yliopistosta käsitteli puheenvuorossaan planetaarista hyvinvointia sekä syväekologian rewilding-käsitettä. Perinteisesti kasvillisuutta lisäämällä (greening) tavoitellaan ihmisten hyvinvointia. Rewilding puolestaan tähtää kaikkien elämänmuotojen ja lajien kukoistukseen ihmisten hyvinvoinnin lisäksi.
Viimeisenä puheenvuorona esittelimme yhdessä Maria Haapalan ja Laura Ojalan kanssa Ollan kohteita, joissa luonnon ja arkkitehtuurin suhde ilmeni eri tavoin. Lähestymistavat vaihtelivat biofiilisestä suunnittelusta kiertotalouteen, maisemasuunnitteluun, sekä hiilineutraaliin rakentamiseen.
Suunnittelijoilla on vastuu ja mahdollisuus vaikuttaa ihmisten lisäksi myös muiden lajien hyvinvointiin
Keskusteluosuudessa lääketieteen emeritusprofessori Tari Haahtela esitti, että luontokato tapahtuu myös meissä ihmisissä köyhtyneen mikrobiston muodossa. Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että luonnonympäristöjen läsnäolo kaupungeissa on keino torjua lajikatoa ja kaupungistumisen haittoja, sekä vahvistaa ihmisten terveyttä luontoyhteyden kautta.
Aamupäivä herätti huomaamaan, että pääsy monimuotoisiin, terveyttämme tukeviin luonnonympäristöihin ei ole enää itsestäänselvyys edes luontosuhteeltaan erityisessä Suomessa. Suunnittelijoina meillä on suuri vastuu ja myös monia mahdollisuuksia vaikuttaa ihmisten ja muunlajisten hyvinvointiin: suunnittelua tulee tehdä maapallon kantokyvyn rajoissa ja mahdollistaen hyvän elämän edellytykset nykyisille ja tuleville. Voimme myös aktiivisesti edistää terveyttä arkkitehtuurin keinoin, kun ymmärrämme luonnon monet ilmenemismuodot aina mikrobitasolta planeetan mittakaavaan asti.
Tea Ellala (kuvassa oikealla)
Kirjoittaja on Ollan sisustusarkkitehti ja yksi tapahtuman järjestäjistä
